"Kukkivat roudan maat" . Sellainen nimi on eräällä hienolla romaanilla. Siitä olen aiemmin kirjoittanut. - Metsä selviää ilman terapiaa siitä raiskauksesta, jonka se joutuu kokemaan - jos ja vain jos sen annetaan kasvaa täyteen mittaansa noilla karuilla korkeuksilla Puolangan Lylykylän tien varressa, kilometrin päässä aikoinaan maineikkaan Kurton Kalmakuusikosta. Sen hautuumaan korkeus merenpinnasta on kunnioitettavat tai lohduttomat 299 metriä. Jos metri pari sinne, metri pari tänne menee tässä pieleen, teen nolostumatta korjauksen. Mänty ei ylätasangolla oikein ota kasvaakseen. Turha on sinne kylvää ja istuttaa mäntyä. Laitettakoon koivua ja synkkää kuusta synkän paikanhengen (genius loci) mukaisesti. Kuva otettiin Timon kameralla 10:s kesäkuuta 2004. Siinä komeilee äidin Lada edustamassa mennyttä ja menetettyä aikaa. Kaverini Pekka haluaisi minun kommentoivan näkemystään Hossan metsien tilasta ja niiden käsittelyn straregiasta. Teen sen vielä - sitä nopeammin, mitä pikemmin joku ystävällinen sielu laittaa minulle sähköpostissa kuvan Suomussalmen Hossan metsästä ja toisen otoksen samalta suedulta jonkin järven tai lammen rantamilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti