"GLOBUS HYSTERICUS"

Cóntra vim mórtis non est medicámen in hórtis.

(Kuolon voimaa vastaan ei ole puutarhoissa lääkettä).

Vita brevis,

Ars longa,

Occasio praeceps,

Experientia fallax,

Iudicium difficile.

- Hippokrates -

On elämä lyhyt,

Taito pitkä,

Tilaisuus ohimenevä,

Kokemus petollinen,

Ratkaisu vaikea.

                                                                             ***

1. a. ELÄMÄ on kovaa, ja Suomen lääketieteen latinassa noudatetaan ns. kovaa (eli klassista) ääntämystä. Niinpä c ääntyy AINA k:na:  fractura (murtuma), bacíllus (basilli), laceratio cervicis uteri (kohdunkaulan repeämä). Ph / ph on  f-äänne kreikkalaisperäisissä sanoissa: philosophia. Edelleen: ch ja th äännetään aspiroimatta: melancholia [melankolia], thorax [toraks]. Vielä: qu/qv ääntyy kuten kv: quis (kuka, mikä).

Kirjaimet k, j ja y ovat latinassa hyvin harvinaisia: i on joko i tai j: inicio [injikio] 'heitän johonkin' , 'injektoin'.

1.b. SANAPAINO on kaksitavuisilla sanoilla aina viimeistä edellisellä tavulla (alkutavulla): víta. Kolmitavuisissa tai pidemmissä sanoissa painon paikka vaihtelee (se on joko kolmannella lopusta tai toisella lopusta). - Mutta ei huolta: latinassa on heikko aksentuointi, toisin kuin kreikassa (joka muuten on Euroopan lääketieteen äidinkieli ja josta tulee meille jokseenkin yhtä paljon lääketieteen tai lääkintätaidon sanoja kuin latinasta). 

Lyhyellä ja pitkällä vokaalilla on yhteinen merkki: se voi tarkoittaa joko lyhyttä vokaalia (brevis) tai pitkää: in vita (elämässä). Lisäksi: ae ja oe ääntyvät melkein aina pitkänä e:nä.

2. SANALUOKKIA ovat nominit (substantiivit, adjektiivit, pronominit ja numeraalit: nämä taipuvat useimmiten), edelleen verbit (nekin taipuvat) ja vielä partikkelit (adverbit, prepositiot, konjunktiot - eivät taivu) sekä lopuksi interjektiot (eivät taivu): vae! - Vae mihi / tibi! (Voi minua / sinua!).

3. a. LATINAN nomineja opeteltaessa on hyvä painaa mieleen sekä nominatiivi (perusmuoto) että genetiivi. Genetiivi paljastaa aina taivutusvartalon. 'Kaula' on cervix (siitä genetiivi cervic-is). 'Kohtu' on taasen perusmuodossa uterus (gen. uter-i). 'Syöpä' on cancer (nom.), 'syöpäkasvain' tumor cancri. - Kasvain voi olla joko hyvän- tai pahanlaatuinen (edellisessä tapauksessa adj. benignus, jälkimmäisessä malignus). Sana tumor ei diagnoosissa yksinään kertoisi, kumpi laji on potilaan (patiens) kohdalle osunut. Patiens (kärsivä) voi olla nominatiivissa joko maskuliini tai feminiini (ja jopa neutri: animal patiens).

3.b. NOMINIT taipuvat sijamuodoissa (yksikössä ja monikossa), ja niillä on kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri. Substantiivit jakaantuvat viiteen eri deklinaatioon, adjektiivit vain kolmeen ensimmäiseen. ESIMERKKEJÄ: vita, ae 1 (elämä); insufficientia 1 (riittämättömyys, vaje, vajaatoiminta); valvula, ae 1 (läppä);  musculus, i 2 (lihas); humerus, i 2 (olkaluu); erotismus, i (rakkauselämä); cancer, cancri 2 (syöpä), collum, i 2 (kaula); pes, pedis 3 (jalka); basis, baseos 3  (pohja, tyvi) cor, cordis 3 (sydän); os, ossis 3 (luu); defectus, us 4 (puutos, vaje); fetus, us 4 (sikiö); usus, us 4 (käyttö); exitus 4 (poismeno, kuolema kaunistelevana kiertoilmauksena = mors 3); rabies, rabiei 5 raivotauti; scabies, ei 5 (syyhy); dies, ei 5 (päivä).

3.c. TAIVUTUSESIMERKKEJÄ 1. ja 2. deklinaation mukaan 

hypertrophia prostatae eturauhasen suureneminen

morbus e(x) causa ignota   tuntemattomasta syystä johtunut sairaus

cancer mammae sinistrae vasemman rinnan syöpä
deficientia intellelligentae (älyllinen heikkolahjaisuus , "vaihtoehtoinen lahjakkuus")

pneumonia acuta äkillinen keuhkokuume

vitium organicum congenitum synnynnäinen orgaaninen vika

3.d. TAIVUTUSESIMERKKEJÄ 3. deklinaatiosta (tässäkin mukana kreikan sanoja)

cortex (cerebri) aivokuori  (jossa kuulemma ovat ulkomaailman edustukset, representaatiot)

alveolus pulmonis keuhkorakkula

pavor nocturnus yöpainajainen

commotio cerebri aivotärähdys

suspicio appendicitidis epäily umpilisäkkeen tulehduksesta

sectio caesarea keisarinleikkaus

ulcus cruris säärihaava (crus, cruris 3 sääri)

vulnus /vulnera sine fractura haava / haavat  ilman murtumaa

coma diabeticum sokeritautitajuttomuus
depressio mentis solito gravior (tavallista syvempi mielenmasennus)

lateris sinistri (genetiivi!) vasemman puolen / vas. puolella

psychosis manicodepressiva maanisdepressiivinen psykoosi

fractura  baseos cranii kallonpohjan murtuma

cessatio mensium kuukautisten lakkaaminen

febris recurrens  uusiutuva kuume

carcinoma medullare ydinsyöpä

intoxicatio alimentaria acuta   äkillinen ruokamyrkytys

pulsus celer nopea pulssi, syke

abusus medicamentorum lääkkeiden väärinkäyttö

status post infarctum cordis sydäninfarktin jälkitila

partus difficilis malepositione fetus vaikea synnytys sikiön virheasennon vuoksi
marasmus senilis vanhuuden kuihtuminen, marasmi

cancer operatus / carcinoma operatum leikattu, operoitu syöpä

tumor benignus operatus operoitu, hyvänlaatuinen kasvain

lateris dexteri (genetiivi!) oikean puolen / oikealla puolella

3.e. DIAGNOOSEISTA

1. Yhdellä sanalla (mukana yhdyssanoja)
exhaustio (uupumus; burn out)
euphoria (sairaalloinen hyvänolon tunne, "taivaskokemus", mahdollisesti "sekakäytöstä" aiheutuvana)
thanatofobia kuolemanpelko (myös: horror vacui, tyhjyydenkammo ja pelko elämän tarkoituksen menettämistä kohtaan)
necrosis kuolio
necrophobia (kammo kuolleita ruumiita kohtaan)
necrophilia (edellisen vastakohta läh. kauhun genressä)
gefyrofobia sillanylikulkemisen pelko
panofobia kaiken pelko (kr. pan 'kaikki')

narcismus (pahoin) korostunut itseihailu

pertussis hinkuyskä
masochismus nautinnon saaminen kärsimyksestä

alcoholismus alkoholismi (sana arabiasta)

nausea pahoinvointi (tyypillisesti ennen oksennusta)

ophthalmia [lue: oftalmia] silmätulehdus

stenocardia sydänkipuja (kreikassa sydän on kardía, latinassa cor, italiassa cuore).
nihilitis (diagnoosi: potilasta ei vaivaa sitten mikään)
hypochondria (luulotauti)

2. Genetiiviattribuutti:

arthritis genus (ei genu!) polviniveltulehdus

iniuria profunda trunci syvä haava vartalossa 
necrosis pancreatis acuta äkillinen haimakuolio

tuberculosis pulmonum keuhkotuberkuloosi

3. Adjektiiviattribuutti

fractura complicata avomurtuma

fractura simplex yksinkertainen murtuma (iho säilynyt ehjänä)

prognosis bona / mala / optima / pessima    ---- ennuste

 - Joku filosofi saattaisi sanoa ja varmaankin sanoo, että elämä (vita) on sairaus (morbus) ja sen ennuste (prognosis) on huono, koska se (vita) päättyy kuolemaan (mors, kr. thánatos). 

3.f. RESEPTIESIMERKKI TÄHÄN PAIKKAAN

Rec.                                         Ota
Spir.fort. 250,0                        250 g väkevää spriitä
D.S.                                          Anna ja merkitse (käyttöohjein).

Näin resepti luetaan: Récipe / spíritus fórtis [genetiivi] grámmata ducénta quinquagínta / Da, signa

3.g. MUUAN RESEPTILYHENNE

n:o [= numero] luvultaan

iter. [iteretur] uusittakoon

q.s. [quantum satis] tarpeen mukaan 

Rec. [Récipe] Ota(han)

S. [Signa / Signetur] Merkitse / Merkittäköön  

___________________________________________: 

MOTTOJA:

Medice, cura te ipsum! - Lääkäri, paranna / hoida itsesi!

Orandum est, ut sit mens sana in corpore sano. - On rukoiltava, että olisi terve sielu terveessä ruumiissa.
Sit tibi terra levis! Olkoon maa sinulle kevyt / Kevyet mullat haudallesi (toivon mukaan).
Ostentant omnia letum. Kaikki viittaa kuolemaan.
Ante mortem. Ennen kuolemaa (upea tango).
Post mortem. Kuoleman jälkeen (forsitan nihil vitae est - ei kenties ole mitään elämää).

Tristitia nocet cordi. Alakulo / synkkyys (= melancholia) vahingoittaa sydäntä. - 'Cordi' on datiivi-niminen sija (casus, "keissi"), jota vaatii intransitiivinen nocere-verbi (vahingoittaa).

Aristoteles ait omnes fere ingeniosos melancholicos esse. - Aristoteles sanoo, että jokseenkin kaikki älykkkäät ihmiset ovat melankolisia. Lääketieteessä melankolialla (lat. usein tristitia) on sairauden status. Vertaa kuitenkin saksan Tiefsinn (syvämielisyys) melankolian synonyyminä tässä Goethen ja Schillerin maan kielessä (kun, aina positiivisesti ajatellen konsultin vaatimuksesta unohdamme teutonisen ja muun väkivallan).

:::

Nota bene: Lääkärit eivät käytä diagnooseissaan täydellistä syntaksia (lausetta) tyyliin "Potilas kärsii siitä ja siitä vaivasta taikka sairaudesta". Siksi en ole esitellyt verbioppia, vaikka tulin käyttäneeksi jotakin partisipimuotoa ylhäällä.

___________________________________________

Gratiae agendae:

Medicus Ylermi Luttinen: Teksti: Lääketieteellinen latina. Lämmin kiitokseni myös konsultoinnista ja keskusteluista (2010 ja 2012).

Luku- ja käyttösuositus: Reijo Pitkäranta - Laura Mikkonen: Lääketieteen sanakirja latina - suomi - latina. WSOY.  Parhain kiitokseni. -  Olen käyttänyt myös omia esimerkkejäni. Uskoisin, että "globus hystericus" on kaikille ihmiskunnan edustajille tuttu kokemus (experientia non fallax). Huomautus: esitykseni ei ole tarkoitettu kattavaksi vaan ainoastaan maistiaisiksi. Mahdolliset virheet ja muut puutteet heijastelevat vain minun omaa vaivaani tai pahettani: se on pusillanimitas cum ignorantia. JS

Visio, strategia, missio, tavoite, tahtotila, tahtotilan valtaus, muutos, vastarinta, sisäinen sankaruus, sisäinen tyhjyys ja niin edelleen

MUUTOSVASTARINTAA!

Toisen totuuden jäljillä. Heikki Mäki-Kulmalan kirjoituksia Aikalaisessa 1996–2011. Tampere 2011. ISBN 978-951-44-8514-5

”Luonne koituu ihmisen kohtaloksi”, sanoi Herakleitos (ἦθος ἀνθρώπῳ δαίμων / ēthos anthrōpō daimōn ). – Sokratesta ohjasi daimónion (δαιμόνιον) kritisoimaan mm. sofisti-konsultteja. Sokrates pysyi loppuun asti uskollisena kutsumukselleen. – Myös FT Heikki Mäki-Kulmala on seurannut sisäistä ääntään kirjoittamalla v:sta 1996 Aikalaiseen kolumneja. Niistä 94 kappaletta julkaistiin 2011 yksissä kansissa. HMK olisi voinut keskittyä tieteen tekoon ja jättää kolumninteon toisille. Kuitenkaan Heikki ei Aikalaisen onneksi ole voinut mitään luonteelleen eikä kohtalolleen.

Tekstit ovat asiasubstanssin puolesta kunnon esseitä, jotkut loistavia. Tyylillisesti niitä pitää kiittää hyvin hyviksi. Skeptikkona Heikki ei liene suurten sanojen ystävä – toisin kuin hänen arvostamansa ja kritisoimansa Pentti Linkola. Heikki pysyttelee asiatyylissä.  Siellä täällä lukija tapaa puhutun sanan sävyjä mutta tuskin nimeksikään jäykkyyttä.

Tekstien aihepiiri osoittautuu erittäin monipuoliseksi, samoin kuin miehen oppineisuus. Useat esseet ovat lyhyitä, osa keskipitkiä. Pisimmät esseensä filosofi Heikki teki 1999 Kari Enqvistiä (1999:8) ja Jari Sarasvuota (1999:13) vastaan. Enqvistin glooria katoaa, kun Heikki ottaa tarkasteluun ylimielisen professorin suuria lupailevan kirjan Olemisen porteilla (s. 30 - 35). Ei ole olemista sen kummemmin kuin porttejakaan. Nimen kielikuva ei toimi.  Enqvistin edelle Heikki nostaa Eino Kailan, monismin edustajan. Toisaalla Heikki osoittaa perusteettomiksi MOT-ohjelman langettamat syytökset G. H. von Wrightin fasistisista mielipiteistä (2002:19).

Täydennän Heikin esitystä vähän: ”Amerikkalainen etiikka on ansaitsemiskyvyn apoteoosi” (Erik Ahlman 1925). Tämän vale-etiikan eli rahan eetoksen ruumistuma ja maahantuoja on konsultti. Elämä on kulttuurin sielun kuoltua tullut kohtalon tahdosta alalla kuin alalla rahakysymykseksi, väitti Spengler (1918/22). Rahan nopeutta ei voi ylittää, otsikoi Heikki neuvokkaasti esseensä (2003:10). Hän päivittää Spengleriä ihailematta tämän historianfilosofiaa ja tyyliä. Mutta Heikki puolustaa Spengleriä, jonka aktiivinen MOT-toimitus ja juutalainen intellektuelli Dan Steinbock ovat

 esitelleet fasistina.
 
  Sarasvuon huonosta kirjasta Vapaus! Heikki kirjoitti kuuluisan arvion. Siinä hän käytti gurusta (sovittavan ristiriitaisesti) ilmaisuja ”harmiton hölöttäjä” ja ”melkoinen taikuri”. Toisaalta Heikki meni rohkeasti sanomaan, että Sarasvuon julistus sisälsi ”selkeästi fasistisia aineksia”. Konsultti uhkasi Aikalaista oikeustoimin.  Näin banaalin mestari Sarasvuo mokaa (kursivoin kaksi virhettä ja yhden loogisen hataruuden, koska HMK ei niitä, kumma kyllä, osoita).

”Mehr licht, sanoi Göthe viime sanoikseen.

Hanki päivänvalolamppu.

Älä työskentele hämärässä, sillä siinä väsyvät silmät, mieli ja jopa lihakset huonon ryhdin takia.”

Kokoelman nimi herättää ihmetystä.  Ei näet käy ilmi, mitä toista totuutta Heikki tavoittelee. Jaan Kaplinski kutsuu jälkisanoissa Heikkiä ”mutta-ihmiseksi”.  Ehkä Heikki, etevä kulttuurikriitikko ja aikojen merkkien näkijä, vain etsii totuutta. Tällaisen vaikutelman kirja antaa. Silti minusta tuntuu, että hänen elämänkäsityksensä on henkinen. Tätä puolta HMK ei ole vielä halunnut tuoda esiin.

Juhani Sarsila

aate- ja oppihistorian dosentti

[Teksti on julkaistu Aikalaisessa viime keväänä.]

Sana jos toinenkin Platonin puolustukseksi

Paha Platon vielä kerran

Platon epäonnistui projektissaan rakentaa ihanteellinen  valtio matoisen maan päälle - Sisiliaan. Ateenaan hän kuitenkin perusti Akademian, joka - olkoonkin lyhyin keskeytyksin saa elää lähes 900 vuotta. Imperator Justinianus laittoi pisteen  529 jaa. Platon muuten halusi opettaa filosofista ajattelua eikä konstruoida mitään suljettua, totalitaarista järjestelmää. - Seuraava teksti on julkaistu ehkä hieman eri kuosissa joskus Aikalaisessa.

Filosofi Bertrand Russell vertasi anno 1920 Neuvostojen Maata Platonin Valtioon. Sekä kommunistit että platonistit suuttuivat Russelliin mutta eivät toisiinsa. Russell kävi arvokeskustelun itsensä Vladimir Leninin kanssa. Auditoija Russell hämmästyi, ellei suorastaan järkyttynyt, kun auditoitava Lenin nauraa hohotti raportoidessaan, miten hänen väkensä oli hirttänyt talonpoikia.  

 Lenin nauroi katketakseen muulloinkin ja ekshibitoi vahvan tahtotilansa ja visionsa, missionsa ja strategiansa. Mutta Russell nimesi hänet Platonin oppilaaksi. Otan omasta puolestani vapauden lisätä, että latinassa, retoriikassa ja dialektiikassa huippuhyvä Lenin oli toteuttamassa ja kaatamassa valistuksen projektia. Ja samalla asialla oli myös Adolf Hitler, hänkin Russellin mukaan Platonin oppilaita. Monista muista avoimen yhteiskunnan vihollisista ovat myös Popper et alii varoitelleet.

Joudun rakentavassa hengessä lisäämään, että ihmiset ovat toivottavasti kehityskelpoisia. Ovatko he sitä vai ei, sen ratkaisee konsultti. Kehittyminen on ”Das Manin” eli sosiaalisen standardin mukaisen ihmisen haaste, mistä konsultit alinomaa muistuttavat astronomista korvausta vastaan. He jos ketkä ovat pimeän keskiajan anekauppiaiden moderneja versioita. He myyvät aneita eli indulgensseja, sekä kontrolli- ja urkintajärjestelmiä. Osta ihmeessä ja osallistu arviointiin, ettet joudu kadotukseen.

 Mutta filosofi Russell, itse syntinen mies ja vielä pasifisti, mikä auditoijille toki pitää tunnustaa, on ansiokkaasti selostanut niitä modernissa menossa havaitsemiaan lukuisia hulluuden muotoja, jotka syövät miestä, naista ja lasta.

Kun Suomessa kauhisteltiin Jokelan ja Kauhajoen veritekoja, niin monet vaativat näkyvästi Platonia vastuuseen. Platon-harrastuksen syytä olisi sekin paha ollut. Eikö korvausvaatimus pitäisi miehissä, ellei myös naisissa ja lapsissa, siis kollektiivisesti lähettää Kreikan valtiolle? – Ei sinnepäinkään! Semmoinen vaatimus edustaisi ns. pateettista eli säälittävää erhettä. Moderni Kreikan valtio ei kanna vastuuta antiikin, keskiaikaakin pimeämmän Ateenan yönmustaksi muka havaitusta filosofista.

Olen kerännyt paljon aineistoa Jan Husista, Giordano Brunosta ja muista uskon ja tieteen marttyyreistä. Siteeraan nyt asiaan kuuluvasti Russellin pientä mutta äänekästä teosta, nimeltään Filosofiaa jokamiehelle ja muita esseitä (WSOY, 1969, 4:s painos, 27).

 ”Mikäli entisaikojen teologien kanta oli oikea, oli mahdollisimman monen ihmisen polttaminen roviolla hyväksyttävä asia sen vuoksi, että jälkeenjääneet perisivät taivaan. Jos kuitenkin oli epävarmaa, joutuisivatko harhauskoiset todellakin helvettiin, silloin vainoamisen perusteet eivät olleet pätevät.”

 Russell argumentoi vahvasti. Saadaan kliimaksi:

”Jos olisi varmaa, että maailma ilman juutalaisia olisi paratiisi, ei olisi pätevää syytä suhtautua kielteisesti Auschwitziin. Jos kuitenkin on todennäköisempää, että maailmasta sellaisin keinoin tulee helvetti, voimme huoletta antaa luontaisen inhimillisyytemme taistella sellaista julmuutta vastaan.”

Käyttämäni Russell-laitos on Kyllikki Sutisen suomennos. Minusta vaikuttaa siltä, että Russellin kirja on aivan yhtä hyvä tai yhtä paha kuin Platonin Valtio, kreikaksi Πολιτεία (Politeia), latinaksi Res publica.