keskiviikko 27. toukokuuta 2015

SILMISSÄ SIINTÄÄ GRAMMATIIKKA-PROSESSI ELI KIELIOPPIOIKEUDENKÄYNTI (1/2)


Tulkitsin 2004 suomeksi Daniel Jusleniuksen tekstin 'De miseriis Fennorum' (1715).  Kuvitteleeko joku, että Suomella meni hyvin ison vihan vuosina kolmisen sataa vuotta sitten? Konsultti ja poliitikko ovat käsi sydämellä luvanneet, että suomalaisista tulee - yhdessä ainoassa yössä - maailman osaavin kansakunta 1. tammikuuta 2020.

Näin hyväksi kirjoittaa Suomen onnettomuudessa muustakin kuin Daniel Jusleniuksen elämästä Suomessa ja Ruotsissa sekä Suomenmaata kaltoin koetelleesta isosta vihasta. Esipuhettani kahden lehtorin yhteisjulkaisusta (Juslenius ja Sarsila) on tavailtu innokkaasti, osin vihamielisesti kuluneiden yhdentoista vuoden aikana. Esipuheessa lausun käsityksiäni myös nykymenosta, esimerkiksi siitä, miten kielioppi voi silloisten ja tulevien huippuosaajien ja luusereiden eli koivun ja tähden maassa.


"Heikoilla on kunnon grammatiikka nykypäivän Suomessa. Professori Auli Hakulinen on vaatinut koturniensa korkeuksista, että peruskoulusta pitää kiireen vilkkaan lakaista pois loputkin kieliopin muruset, jätteet. Tilalle kaivataan uusoppineen Hakulisen mukaan sosiaalista kielioppia, kommunikaatiotaitoja, "interaktiivisuutta". Hänen selkeän logiikkansa mukaan opiskelijat tulee houkutella hauskoille "elämyspajoille", ja kalustamaan niitä itsekin!

Auli Hakulinen, palkittu Suomen onni, oli 2005 saanut kirjan naisellisiin hyppysiinsä ja vilkaissut sitä omistamiensa ei-normatiivisten silmälasiensa lävitse. Ei aikaakaan, kun hän laittoi ulos Helsingistä punaiselle Tampereelle paheksuvan viestin rehtori, konsultti Krista Varantolan osoitteeseen. Saman viestin Hakulinen toimitti toiselle konsultille, professori Anna Mauraselle [mikä oli taktinen virhe]. Hakulisen ja kolmikon (Hakulinen - Varantola - Mauranen) glooriaa olisi loukattu Juslenius-kirjassa! Akateemiset naiset laittoivat yliopiston juristin töihin, tavailemaan Jusleniusta. Juristi luki ja vatvoi Esipuhetta ja ilmoitti, että kunniaa oli sen yhdessä kohdassa todella loukattu. Varantola antoi tuoda minulle etanapostissa uhkailevan kirjeen vaatien minua välittömästi selvittämään, mitä olin sanoillani tarkoittanut.


 Kirjeen matelu yliopiston komentokeskuksesta "suorituspuolelle" eli minulle vei huikeat viisi vuorokautta. Jouduin sorvaamaan vastineen kahdessa tunnissa (ja lähettäjän tarkoitus oli idioottivarmasti ollut ja oli vastakin oleva se, että elämästäni tulisi maksimaalisen vaikeata). Minua piti "psyykata". Konsultti Varantola ei halunnut käyttää kuriiria (pikalähettiä) uhkauksensa toimittamiseksi perille inhimillisesti katsoen oikeassa ajassa.

Olin joutumassa käräjille kunnianloukkauksesta. Professori Hannu Tommola vaati kauhistuneena asian ottamista käsittelyyn tiedekunnan kokouksessa, joka päättäisi, mitä olisi tehtävä paljon kärsineen osapuolen, nominalisti Hakulisen, entisen, silloisen ja tulevan Suomen onnen rehabilitoimiseksi. Realisti Sarsilaa piti rangaista. Hän menettäisi [muutenkin turhan] virkansa! Latina oli jo sopivasti poistettavien listalla, ja Sarsila saataisiin
virkarikoksesta käräjille. Huonosti kävisi myös Sarsilan ja Jusleniuksen yhteisjulkaisun kustantajalle, joka sai ukaasin saapua konsultti Varantolan kuulusteltavaksi. Hakulisen pyhää ja koskematonta, sentään ihanasta Amerikasta tuotua kielikäsitystä [joka torjuu kielioppisäännöt luovuuden ja innovatiivisuuden ja sen sellaisen kahleina ja oppijoiden ja opettajien kiusana] oli niin sanoakseni pantu halvalla, vaikka Hakulinen oli kallis nainen.
 

Minulle tuli kiire saattaa maksimaalisen monen tietoon se, että todennäköisin syin joutuisin oikeudenpäätöksen nojalla lusimaan Kylmäkosken vankilaan. Edes kynää ja paperia minulle ei annettaisi, jotta en saisi tilaisuutta tehdä vankilassa harhaoppista tutkimusta. Saisin vihdoinkin tuta, miltä luuserista tuntuu. Pyysin kaikkia oikeita ja teeskenteleviä tuttuja ja puolituttuja sekä oikeita ystäviä varautumaan siihen, että minut löydettäisiin sellistä hirtettynä minä aamuna tahansa.
 

perjantai 28. maaliskuuta 2014

UNIVERSITAS STUDIORUM PERDITA

Tulin lausuneeksi  28:s maaliskuuta (anno 2014) Facebookissa - ja blogissa aiemmin: YLIOPISTON TEHTÄVÄT ULKOISTUVAT. - Aktualiteetissa tilanne on PAHEMPI. Ne, saalistavat konsultit, ovat  jo täällä kauan  riehuneet, ja  nyt he poliitikkojen tahdosta pitävät kaikkia lankoja käsissään.- Kun sanotaan, että yliopiston tehtävät ulkoistetaan, tehdään tiettäväksi, että NYT kaikki on parempaa kuin koskaan aiemmin - "fantastista" Vanhasen ja Kataisen ja Esa Saarisen sanan mukaan.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Leena Sainio (Helsinki): TÄLLAISTA MENOA... MIKÄ HÄPEÄ!

Jukka Gustafsson on/oli vain sätkynukke ja aisankannattaja kasvottomassa järjestelmässämme. Eihän täällä kukaan voi toimia niin kuin pitäisi, kätemme ovat sidotut kunnon nailonsiimalla. Jos revit ja rimpuilet, nirhaat nahkasi ja sielusi verelle. Alistua ei saa; siis on vähintään laitettava kampoihin. Siitä taas joutuu epäsuosioon, koska tiedetään, että vastarannankiisket ovat oikeassa, ja heitä on syytä pelätä ja otaksua, että heidän järjenvalonsa on vähintään epäilyttävä. Näin ollen jokainen, joka uskaltaa epäillä sitä mitä eniten tulee epäillä ja vääräksi osoittaa, joutuu itse epäilyksen alaiseksi. Suspektien suut koetetaan tukkia, kynät kadotetaan, kirjoituksia ei julkaista, roviot vain puuttuvat. Muutenhan meno on aivan samaa kuin aikojen alusta saakka. Tämä tieto tavallaan helpottaa: on siis olemassa VERTAISRYHMÄ, josta tosin osasta ei ole enää mitään jäljellä. Vastarintaliike eläköön ja elpyköön uuteen voimaan oikeudenmukaisuuden, tiedon, taidon ja humanismin puolesta!

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Opetusministeri Jukka Gustaffson putoaa

Jukka Gustaffson siirrettiin toisiin tehtäviin - tai sanokaamme asia näin: hän VAPAUTUI tehtävänsä taakasta Suomen tasavallan opetusministerinä. Se jos jokin oli oikein ja kohtuullista. Muusta vaietakseni haluan muistuttaa tässä siitä, että Gustafsson KIELTÄYTYI antamasta enää valtionapua Suomen humanistiliitolle! Tästä tämä (omasta mielesstään) kunnian mies numero yksi odotti saavansa kiitosta Kataisen hallitukselta in corpore tai edes teknohuuman ja uudistusvimman riivaamilta puoluetovereiltaan (ja on mahdollisesti saanutkin ylenmäärin  siunaavia taputuksia). Konsulttien ylin ystävä voi odottaa saavansa jatkossakin osakseen kaikkea hyvää ja kaunista. Yhteinen sosiaalidemokraattinen ja konsulttihenkinen rahvas osaa arvostaa yhtä tietämätöntä Gustaffsonia, joka äkkiseltään näyttää kunnon mieheltä ajamaan oikeita asioita ja tyrmäämään väärät. - Mukavahan se on, että sosiaalidemokraattien joukossa tavataan jokunen harva humanismin, ihmisen ystävä, joka tosin on samalla ja pahaenteisesti rahastavan konsultin ylin ystävä. Näitä konsultinpalvojia riittää pilvin pimein valittaviksi seuraaviin hallituksiin. Konsulttidemokratia toteutuu maassa kiitettävästi; konsultille antamansa palkkiot on esimerkiksi yliopisto julistanut salaisiksi. Hallintoalamaisissa kuuluu olevan ikävää taipumusta kateuden syntiin. Hallintoalamaisilla tarkoitan tässä yliopiston ja jokaisen muun yhteisön intellektuelleja, joilta poliitikot ja konsultit ovat riistäneet tahdon. Onneksi olkoon! Ynnykät ovat ja niiden tuleekin olla tottelevaista väkeä: "tahtotila" vastaa yksi yhteen poliitikon ja konsultin tahtotilaa. Jukka Gustaffson putoaa vain opetusministerinä, ei poliitikkona.

lauantai 2. marraskuuta 2013

GNOSTILAINEN UNI

Mika Waltarin teos Johannes Angelos (1952) kertoo kuoleman kohtaamisesta Konstantinoksen kaupungissa anno 1453. - Eksistentialismi ja sen uskonnollinen versio sopivat minusta erinomaisesti romaanin lukutavaksi.  Johanneksen osasta Hannes Sihvo on kirjoittanut haikean tekstin. Omasta puolestani haluan tässä avata Waltarin historialle suurissa linjoissa uskollisen romaanin gnostilaista teemaa. Kahdessakin mielessä persona princeps on Johannes: avainhenkilö tapahtumien vyöryssä - ja lisäksi oikeutettu astumaan basileuksen, Bysantin keisarin purppurasaappaisiin.

Mehmet II valtaa Konstantinopolin ja säästää viimeiseksi Johanneksen, joka on häntäkin palvellut ja jonka hän tarkoin tuntee... Monessa, kovin monessa on Johannes mukana ollut, kaukana lännessä myös. Symbolisesti saa Johannes saappaat jalkaansa; hänen reisivaltimonsa avataan; hän katselee Kaupunkia, kunnes valo silmistä sammuu; hän ehtii sanoa palaavansa tähtiruumiina poimimaan muurin raosta kauniin kukan rakkautensa muistoksi. Turkin sulttaanille Johannes lausuu, että tämä ei ole koskaan palaava.

Ennen kuin turkkilaiset vyöryivät kaupunkiin, Johannes oli saanut kokea kauniin suhteen Anna Notaraksen kanssa (joka lopulta mieheksi pukeutuneena taisteli ja kaatui Portin edessä).

Johannes oli gnostilaisesti taas ja viimeisen kerran tavannut Pyhän Romanoksen Portilla kaksoisolentonsa, varsinaisen itsensä, ettemme sanoisi kuolemansa.  - Samaan tapaan kertoo minulle Petrus de Vortice unestaan. Siinä Petrus kohtaa kadulla kulkevan nuoren naisen, tarttuu häntä olkapäistä ja kysyy: "Kuka sinä olet?" - "Sinä." Tämän unen Petrus näkee, ja tämän sanan hän siinä kuulee Kreikan-matkallaan. 

____

Waltarin Johannes Angeloksesta ks. vielä:

Päiväkirja - kertomus kuolemaan valmistautumisesta

Tekijät:
Aineistotyyppi: Kirjan osa
Julkaistu: 2002
Kieli: suomi
Aiheet:
Luokitus:
udk 82
Huomautukset: Luku on artikkelista Kuoleman enkeli Bysantissa // Mika Waltari - mielikuvituksen jättiläinen / toimittanut Ritva Haavikko.
Porvoo : WSOY, 1982., s. 238-254.
ISBN: 951-42-7059-2. - 951-42-7060-6 (verkkojulk.). -
Avainsanat: Lisää avainsana
Ei avainsanoja

tiistai 28. toukokuuta 2013

Melancholica-kirjan strategiset tiedot

Filosofia, psykologia | Muut |
Sarsila Juhani
MELANCHOLICA
Poleemisia esseitä

Laajuus: 346 s.
Julkaisuvuosi: 2013
ISBN: 9789514490941
Kieli: fin
Kustantaja: Tampere University Press. TUP
ANNO 1793 markiisi de Sade julkaisi teoksen La Philosophie dans le boudoir (Filosofia makuuhuoneessa). Hedonismin nimeen vannotaan nyt innokkaammin kuin de Saden päivinä. Ikään kuin protestiksi Tampereen yliopiston dosentti Juhani Sarsila puolustaa henkistä ihmiskäsitystä. Pysyvän paikan hänen sielussaan ovat saaneet Herakleitos, uusplatoniset ja gnostilaiset viisaat sekä Buddha. Sarsila ihailee palavasti uusplatonisti Hypatiaa, Aleksandrian yliopiston jaloa ja kaunista professoria, jonka kristityt murhasivat. Giordano Brunon tavoin Sarsila näkee melankolian syvän ilon lähteenä. Aristoteles luonnehti kaikkia älykkäitä ihmisiä melankolikoiksi. Sarsila edustaa vanhan ja uuden ajan elämänfilosofiaa. Kirjan kahdesta, muita paljon pidemmästä esseestä toinen käsittelee Oswald Spengleriä, toinen Vladimir Leniniä. Yhteinen nimittäjä on retoriikka. Spengler ennusti länsimaisen kulttuurin häviön. Lenin miltei onnistui kaatamaan maailman.
34.00 €

torstai 23. toukokuuta 2013

Melancholica (Aika ja alakulo)

Tampere University Press 2013 (346 s.)