torstai 14. tammikuuta 2016

GRAMMATA - LITTERAE

Jonakin päivänä ihmiskunta menehtyy tuleen, jäähän tai säteilyyn, jos Skinneriin on uskominen. Aristoteles kuitenkin lausuu, että aiemmista tuhoista (kosmisista paloista tai tulvista) on aina selvinnyt pieni joukko ihmisiä: yhä uudelleen he ovat aloittaneet kaiken alusta; kulttuuri on noussut ja elänyt ja kohdannut loppunsa - ja niin edelleen. - Ehkäpä me siirrymme asuttamaan sodanjumala Marsin planeettaa sitten, kun Gaia kuolee eikä ole enää hoivaamassa lapsiaan.


Nietzsche taisi olla ensimmäinen, joka tajusi, että teknologia voisi tyystin tuhota luojansa, ihmisen, ja ihmisen kulttuurin.

Entä Jumala? Sama Nietzsche sanoi, että päästäkseen eroon Jumalasta Ihmisen on ensin päästävä eroon kieliopista.  Varsin lupaavaa on, ettei esimerkillisen Suomen kouluissa enää opeteta turhaa, turhauttavaa ja suorastaan masentavaa tai ainakin kuolettavan pitkästyttävää, normatiivista kielioppia. Säännöt ovat olemassa rikkomista, konsulttikielellä "haastamista" varten. Mitä vähemmän normeja, sitä enemmän "laatuaikaa" (suomalaisen konsultin amerikkalaiselta konsultilta terminaalivaiheessa ostama  termi ("quality time"). 

 Toivotan onnea ja lisää menestystä ad libitum kaikille normatiivisen kieliopin vastustajille! 
Onnea ja menestystä non-nominalistit todella tarvitsevat, koska uskovia vielä riittää haitaksi asti, ellei heitä pidetä siunauksen arvoisina. Jälkimmäisessä tapauksessa asiat pitää ajatella taas kerran uudelleen.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Grammatiikka-prosessi 1a1 / 2

Julkaisin runokirjasen Kyproksen saaresta, ennen kuin kumppanukset Auli Hakulinen, Krista Varantola ja Anna Mauranen (& consortium) aloittivat sähkö- ja kirjepostitse oikeustoimien valmistelut minun persoonaani vastaan. Naisenergia oli vähällä viedä minut Kylmäkosken vankilaan: Tampereen yliopiston juristi teki hänkin paljon arvokasta työtä minun kaatamisekseni. Toiveikaat oppineet naiset ja miehet ehdottivat, että minun katsottaisiin syyllistyneen virkarikokseen arvostellessani Hakulisen käsitystä, jonka mukaan kielessä tai sen oppimisessa ei tarvitse piitata säännöistä (normeista).
Taistelun tiimellyksessä sain kutsuja Kyproksen suurlähetystöön. Painostuksen edessä jouduin harmittavasti kieltäytymään. Muistin toki seikkaperäisesti mainita syyn poisjäämiseeni. 

SILMISSÄ SIINTÄÄ GRAMMATIIKKAOIKEUDENKÄYNTI 1a / 2

Asioista perillä olevat tahot saattavat kylmään pohjolaan tiedoksi, että Espanjassa lukion äidinkielen opetuksessa käytetään  noin puolet ajasta normatiivisen kieliopin huolelliseen opiskeluun. Sitä pidetään tärkeänä, ja siihen suhtaudutaan aivan päinvastaisella tavalla kuin Suomessa.
  
Finlandiassa kieltä on vuosikymmenet pitänyt tarkastella Auli Hakulisen ei-normatiivisten silmälasien läpi. Säännöt ja etenkin lauseenjäsennyksen subjektit, predikaatit, objektit, adverbiaalit ja sen sellaiset ulkomaalaiset termit  kuuluvat kahlitsevan mieltä ja suorastaan tuhoavan Suomen pojan ja Suomen tytön "innovatiivisuuden" niin pahoin, että eräässä kohdassa terminaali uhkasi tulla vastaan.

 Normatiivinen eli sääntökielioppi on meillä heitetty (historian) roskakoriin, kuten kliseisesti mutta ehdottoman ylpeästi sanotaan. 

Normatiivisuuden mukana on Suomessa ja suomen kielessä menetetty myös tyylitaju ja tyyli. Silti Suomi kuulemma nimitetään maailman osaavimmaksi kansakunnaksi 1.1. 2020, kertoo poliitikkojen ja konsulttien osaaja-konsortio.

"Kaikki käy" / "Anything goes" - paitsi tämän väitteen arvostelu uusliberalismin yhdessä luvatussa maassa. 'Finlandia' tarkoittaa hienoa maata.

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

SILMISSÄ SIINTÄÄ GRAMMATIIKKA-PROSESSI ELI KIELIOPPIOIKEUDENKÄYNTI (1/2)


Tulkitsin 2004 suomeksi Daniel Jusleniuksen tekstin 'De miseriis Fennorum' (1715).  Kuvitteleeko joku, että Suomella meni hyvin ison vihan vuosina kolmisen sataa vuotta sitten? Konsultti ja poliitikko ovat käsi sydämellä luvanneet, että suomalaisista tulee - yhdessä ainoassa yössä - maailman osaavin kansakunta 1. tammikuuta 2020.

Näin hyväksi kirjoittaa Suomen onnettomuudessa muustakin kuin Daniel Jusleniuksen elämästä Suomessa ja Ruotsissa sekä Suomenmaata kaltoin koetelleesta isosta vihasta. Esipuhettani kahden lehtorin yhteisjulkaisusta (Juslenius ja Sarsila) on tavailtu innokkaasti, osin vihamielisesti kuluneiden yhdentoista vuoden aikana. Esipuheessa lausun käsityksiäni myös nykymenosta, esimerkiksi siitä, miten kielioppi voi silloisten ja tulevien huippuosaajien ja luusereiden eli koivun ja tähden maassa.


"Heikoilla on kunnon grammatiikka nykypäivän Suomessa. Professori Auli Hakulinen on vaatinut koturniensa korkeuksista, että peruskoulusta pitää kiireen vilkkaan lakaista pois loputkin kieliopin muruset, jätteet. Tilalle kaivataan uusoppineen Hakulisen mukaan sosiaalista kielioppia, kommunikaatiotaitoja, "interaktiivisuutta". Hänen selkeän logiikkansa mukaan opiskelijat tulee houkutella hauskoille "elämyspajoille", ja kalustamaan niitä itsekin!

Auli Hakulinen, palkittu Suomen onni, oli 2005 saanut kirjan naisellisiin hyppysiinsä ja vilkaissut sitä omistamiensa ei-normatiivisten silmälasiensa lävitse. Ei aikaakaan, kun hän laittoi ulos Helsingistä punaiselle Tampereelle paheksuvan viestin rehtori, konsultti Krista Varantolan osoitteeseen. Saman viestin Hakulinen toimitti toiselle konsultille, professori Anna Mauraselle [mikä oli taktinen virhe]. Hakulisen ja kolmikon (Hakulinen - Varantola - Mauranen) glooriaa olisi loukattu Juslenius-kirjassa! Akateemiset naiset laittoivat yliopiston juristin töihin, tavailemaan Jusleniusta. Juristi luki ja vatvoi Esipuhetta ja ilmoitti, että kunniaa oli sen yhdessä kohdassa todella loukattu. Varantola antoi tuoda minulle etanapostissa uhkailevan kirjeen vaatien minua välittömästi selvittämään, mitä olin sanoillani tarkoittanut.


 Kirjeen matelu yliopiston komentokeskuksesta "suorituspuolelle" eli minulle vei huikeat viisi vuorokautta. Jouduin sorvaamaan vastineen kahdessa tunnissa (ja lähettäjän tarkoitus oli idioottivarmasti ollut ja oli vastakin oleva se, että elämästäni tulisi maksimaalisen vaikeata). Minua piti "psyykata". Konsultti Varantola ei halunnut käyttää kuriiria (pikalähettiä) uhkauksensa toimittamiseksi perille inhimillisesti katsoen oikeassa ajassa.

Olin joutumassa käräjille kunnianloukkauksesta. Professori Hannu Tommola vaati kauhistuneena asian ottamista käsittelyyn tiedekunnan kokouksessa, joka päättäisi, mitä olisi tehtävä paljon kärsineen osapuolen, nominalisti Hakulisen, entisen, silloisen ja tulevan Suomen onnen rehabilitoimiseksi. Realisti Sarsilaa piti rangaista. Hän menettäisi [muutenkin turhan] virkansa! Latina oli jo sopivasti poistettavien listalla, ja Sarsila saataisiin
virkarikoksesta käräjille. Huonosti kävisi myös Sarsilan ja Jusleniuksen yhteisjulkaisun kustantajalle, joka sai ukaasin saapua konsultti Varantolan kuulusteltavaksi. Hakulisen pyhää ja koskematonta, sentään ihanasta Amerikasta tuotua kielikäsitystä [joka torjuu kielioppisäännöt luovuuden ja innovatiivisuuden ja sen sellaisen kahleina ja oppijoiden ja opettajien kiusana] oli niin sanoakseni pantu halvalla, vaikka Hakulinen oli kallis nainen.
 

Minulle tuli kiire saattaa maksimaalisen monen tietoon se, että todennäköisin syin joutuisin oikeudenpäätöksen nojalla lusimaan Kylmäkosken vankilaan. Edes kynää ja paperia minulle ei annettaisi, jotta en saisi tilaisuutta tehdä vankilassa harhaoppista tutkimusta. Saisin vihdoinkin tuta, miltä luuserista tuntuu. Pyysin kaikkia oikeita ja teeskenteleviä tuttuja ja puolituttuja sekä oikeita ystäviä varautumaan siihen, että minut löydettäisiin sellistä hirtettynä minä aamuna tahansa.
 

perjantai 28. maaliskuuta 2014

UNIVERSITAS STUDIORUM PERDITA

Tulin lausuneeksi  28:s maaliskuuta (anno 2014) Facebookissa - ja blogissa aiemmin: YLIOPISTON TEHTÄVÄT ULKOISTUVAT. - Aktualiteetissa tilanne on PAHEMPI. Ne, saalistavat konsultit, ovat  jo täällä kauan  riehuneet, ja  nyt he poliitikkojen tahdosta pitävät kaikkia lankoja käsissään.- Kun sanotaan, että yliopiston tehtävät ulkoistetaan, tehdään tiettäväksi, että NYT kaikki on parempaa kuin koskaan aiemmin - "fantastista" Vanhasen ja Kataisen ja Esa Saarisen sanan mukaan.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Leena Sainio (Helsinki): TÄLLAISTA MENOA... MIKÄ HÄPEÄ!

Jukka Gustafsson on/oli vain sätkynukke ja aisankannattaja kasvottomassa järjestelmässämme. Eihän täällä kukaan voi toimia niin kuin pitäisi, kätemme ovat sidotut kunnon nailonsiimalla. Jos revit ja rimpuilet, nirhaat nahkasi ja sielusi verelle. Alistua ei saa; siis on vähintään laitettava kampoihin. Siitä taas joutuu epäsuosioon, koska tiedetään, että vastarannankiisket ovat oikeassa, ja heitä on syytä pelätä ja otaksua, että heidän järjenvalonsa on vähintään epäilyttävä. Näin ollen jokainen, joka uskaltaa epäillä sitä mitä eniten tulee epäillä ja vääräksi osoittaa, joutuu itse epäilyksen alaiseksi. Suspektien suut koetetaan tukkia, kynät kadotetaan, kirjoituksia ei julkaista, roviot vain puuttuvat. Muutenhan meno on aivan samaa kuin aikojen alusta saakka. Tämä tieto tavallaan helpottaa: on siis olemassa VERTAISRYHMÄ, josta tosin osasta ei ole enää mitään jäljellä. Vastarintaliike eläköön ja elpyköön uuteen voimaan oikeudenmukaisuuden, tiedon, taidon ja humanismin puolesta!

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Opetusministeri Jukka Gustaffson putoaa

Jukka Gustaffson siirrettiin toisiin tehtäviin - tai sanokaamme asia näin: hän VAPAUTUI tehtävänsä taakasta Suomen tasavallan opetusministerinä. Se jos jokin oli oikein ja kohtuullista. Muusta vaietakseni haluan muistuttaa tässä siitä, että Gustafsson KIELTÄYTYI antamasta enää valtionapua Suomen humanistiliitolle! Tästä tämä (omasta mielesstään) kunnian mies numero yksi odotti saavansa kiitosta Kataisen hallitukselta in corpore tai edes teknohuuman ja uudistusvimman riivaamilta puoluetovereiltaan (ja on mahdollisesti saanutkin ylenmäärin  siunaavia taputuksia). Konsulttien ylin ystävä voi odottaa saavansa jatkossakin osakseen kaikkea hyvää ja kaunista. Yhteinen sosiaalidemokraattinen ja konsulttihenkinen rahvas osaa arvostaa yhtä tietämätöntä Gustaffsonia, joka äkkiseltään näyttää kunnon mieheltä ajamaan oikeita asioita ja tyrmäämään väärät. - Mukavahan se on, että sosiaalidemokraattien joukossa tavataan jokunen harva humanismin, ihmisen ystävä, joka tosin on samalla ja pahaenteisesti rahastavan konsultin ylin ystävä. Näitä konsultinpalvojia riittää pilvin pimein valittaviksi seuraaviin hallituksiin. Konsulttidemokratia toteutuu maassa kiitettävästi; konsultille antamansa palkkiot on esimerkiksi yliopisto julistanut salaisiksi. Hallintoalamaisissa kuuluu olevan ikävää taipumusta kateuden syntiin. Hallintoalamaisilla tarkoitan tässä yliopiston ja jokaisen muun yhteisön intellektuelleja, joilta poliitikot ja konsultit ovat riistäneet tahdon. Onneksi olkoon! Ynnykät ovat ja niiden tuleekin olla tottelevaista väkeä: "tahtotila" vastaa yksi yhteen poliitikon ja konsultin tahtotilaa. Jukka Gustaffson putoaa vain opetusministerinä, ei poliitikkona.